KOULURUOKAILU SUOMESSA JA RUOTSISSA!


Tiesitkö, että Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön maksuttoman kouluruoan kaikille oppilaille jo (1943) 1948? Ruotsi seurasi perässä – mutta vasta 1970-luvulla. Siitä lähtien molemmat maat ovat olleet edelläkävijöitä ravitsevan, lämpimän kouluruoan tarjoamisessa osana koulupäivää.

Tämä on upea yhteiskuntamalli – mutta tänä päivänä kohtaamme uuden haasteen:

👉 Koulujen ruokahävikki kasvaa – ja maksaa yhteiskunnalle miljoonia euroja vuodessa.

(Mielestäni tämä on asia, josta meidän kuuluu olla ylpeitä. On tärkeää, että lapset saavat tarvitsemansa ravinnon, sillä kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ostaa ruokaa kotiin. Lapset, jotka käyvät koulua ja opiskelevat, eivät saa kärsiä tästä. Se, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, on asia, josta todella voi olla ylpeä, mutta täytyy muistaa, että vuonna 1943 Suomi oli sodassa kirotun naapurin eli Venäjän kanssa, ja hallitus ryhtyi toimiin estääkseen lasten nääntymisen. Aluksi kouluruoka oli lähinnä puuroa, maitoa ja ehkä pala pettuleipää – mutta taistelimme isänmaamme puolesta.)

Vuonna 1948 säädettiin lailla, että kaikille oppilaille peruskoulusta lukioon tarjotaan maksuton kouluruoka. Tässä olemme edelleen ainutlaatuisia – edes Ruotsi ei vedä vertoja meille tässä asiassa. Meille tämä on itsestäänselvä osa yhteiskuntaa, mutta ymmärrätkö, kuinka ainutlaatuisia olemme maailman mittakaavassa? Edes Tanska tai rikas Norja ei tarjoa vastaavaa järjestelmää. Itse asiassa Suomi ja Ruotsi ovat maailman ainoat maat, joissa näin tehdään – ja me olimme ensimmäisiä, jopa 22 vuotta ennen "kaikessa parasta" veljesmaata Ruotsia (ennen kuin jääkiekkomatsi päättyi 😀).

🍽️ Kuinka suurta ruokahävikki on?
Ruotsissa kouluruokaloissa heitetään pois jopa 30 000 tonnia ruokaa vuosittain (LIVSmedelsverketin mukaan).
Suomessa luku on arviolta 10 000–13 000 tonnia vuodessa.

Suurin osa tästä on lautashävikkiä ja tarjoiluhävikkiä, ja tutkimukset osoittavat, että syyt ovat usein:

  • Puutteellinen viestintä oppilaiden ja keittiön välillä
  • Ylituotanto
  • Epäselvä tieto oppilaiden läsnäolosta
  • Vähäinen tietoisuus hävikin vaikutuksista

🧠 Mitä tutkimus sanoo?
Göteborgin kaupungin "Göteborgin malli" on osoittanut, että viestintä keittiön, opettajien ja oppilaiden välillä on ratkaisevan tärkeää.
Mitä paremmin keittiö saa tietoa siitä, mitä oppilaat ajattelevat ruoasta – ja kuinka moni aikoo syödä – sitä paremmin voidaan suunnitella, sopeutua ja vähentää ylituotantoa.

📊 Ratkaisumme: Taqt – Älykäs reaaliaikainen palaute oppilailta
Me Aadotechilla olemme aika kekseliäitä. Seuraamme yhteiskunnan kehitystä ja mietimme, miten voimme parantaa asioita – emme jää vain odottamaan, että hallitus tiukentaa vyötä. Me haluamme säilyttää saavutuksemme, mutta samalla uskomme, että asioita voi tehdä fiksumminkin. Ja me perustamme ideamme faktoihin ja tutkimuksiin – ihmistä unohtamatta!

Taqt-laitteet asennetaan ruokaloihin ja antavat oppilaille mahdollisuuden antaa palautetta yhdellä napinpainalluksella:

🔘 Ehdotus viidestä painikkeesta Taqt-laitteessa:
✅ Pidin ruoasta tänään
→ Antaa keittiölle suoraa palautetta päivän ruoan onnistumisesta.

🍽️ Aion syödä ruokasalissa huomenna
→ Auttaa keittiötä arvioimaan annosmääriä ja vähentämään ylituotantoa.

😐 Ruoka oli ihan ok, mutta voisi olla parempaa
→ Antaa vivahteikkaampaa palautetta ilman voimakasta negatiivisuutta.

❌ En syönyt tänään
→ Auttaa ymmärtämään todellisen läsnäolon ja lautashävikin syyt.

📝 Haluan antaa kommentin
→ Mahdollisuus ilmoittaa, että oppilas haluaa antaa kirjallista palautetta (esim. lappu tai QR-koodi).

💸 Mitä yhteiskunta voi säästää?
Taqtin avulla keittiö saa tarkkaa ja käyttökelpoista tietoa – joka päivä.
Tämä voi vähentää ruokahävikkiä 20–30 % jo ensimmäisen vuoden aikana.
Ja sillä on iso vaikutus:

  • Ruotsissa: 30 000 tonnia × 20 % = 6 000 tonnia säästettyä ruokaa
  • Suomessa: 12 000 tonnia × 20 % = 2 400 tonnia säästettyä ruokaa

💶 Kun yhden koululounaan hinnaksi arvioidaan 2,80 €, puhumme kymmenistä miljoonista euroista säästöjä – joka vuosi!

💡 Mitä tämä maksaa?
Ei paljoa.

  • Taqt-laitteen kustannus: noin 0,50 € päivässä
  • 4 laitetta per koulu: noin 2 € per koulu ja päivä
    (sopeutettava tietenkin koulun ja oppilasmäärän mukaan – armeijassa jonotetaan kyllä, mutta kouluissa haluamme sujuvuutta!)
  • 730 € vuodessa per koulu – vain murto-osa siitä, mitä ruokahävikki maksaa.

👊 Tulos? ✓ Vähemmän ruokahävikkiä
✓ Parempi kouluruoka
✓ Enemmän sitoutuneita oppilaita
✓ Helpompi keittiösuunnittelu
✓ Korkeampi ympäristötietoisuus

✨ Tulevaisuus alkaa ruokasalista
Taqt on enemmän kuin pelkkää teknologiaa – se on konkreettinen askel kohti kestävämpää kouluruokajärjestelmää. Jos haluamme olla maailman parhaita, emme voi samalla heittää ruokaa hukkaan, kun muualla maailmassa ihmiset näkevät nälkää.

Haluatko tietää, miten tämä voisi toimia teidän kunnassanne tai koulussanne?
👉 Ota yhteyttä meihin Aadotechilla, niin kerromme lisää!
📧 info@aadotech.fi

Kun olet lukenut näin pitkälle, käy myös lukemassa blogimme suurkeittiöistä – sekin tuo säästöjä ja ennen kaikkea paremman ympäristön, paremman arjen lapsille ja henkilökunnalle – ja meille kaikille!

Miksi tämä on ongelma?
🌍 Ilmastonmuutos: 40 000 tonnia ruokahävikkiä aiheuttaa yhtä paljon CO₂-päästöjä kuin 100 000 automatkaa maailman ympäri.
💸 Talous: Jos ruoan arvo on 20 kr/kg (noin 2 €), hävikki vastaa 800 miljoonan kruunun (8 miljoonan euron) tuhlausta – saman verran kuin neljä uuden yläkoulun rakentamista.
🍞 Sosiaalisesti: Samalla määrällä ruokaa olisi voitu ruokkia 400 000 nälkäistä lasta vuoden ajan (1 ateria/päivä).