Sisäilmaongelmia havaitaan yhä

kouluissa, sairaaloissa ja muissa julkisissa rakennuksissa – jopa uudehkoissa kiinteistöissä. Vaikka nykyaikaisia rakennusmateriaaleja käytetään ja lattiamatot asennetaan vasta, kun betonin on todettu olevan riittävän kuiva, ovat sekä potilaat, oppilaat että henkilökunta alkaneet kärsiä terveysoireista pian rakennusten käyttöönoton jälkeen. Oireet, kuten lisääntynyt sairauspoissaolo ja hengitystieoireet, ovat johtaneet laajoihin tutkimuksiin ja lopulta päätökseen tehdä kalliita remontteja, jotka voivat kestää jopa vuosia.

Mutta onko remontti todella ratkaisu ongelmaan, vai pitäisikö keskittyä toimenpiteeseen, joka jää usein huomiotta?

Tutkimukset osoittavat siivouksen ja sisäilman laadun yhteyden

Suomen Työterveyslaitoksen mukaan siivousmenetelmät ja puhdistusaineet voivat vaikuttaa sisäilman laatuun edistämällä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä. Rakennusmateriaalit, lattialiimat ja muovimatot voivat reagoida siivouskemikaalien kanssa, muodostaen uusia haitallisia yhdisteitä sisäilmaan. Tämä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä, väsymystä ja hengitysoireita – erityisesti astmaatikoille ja allergikoille.

Erityisesti kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa, joissa oleskelee herkkiä ja sairaita henkilöitä, on puhtaan sisäilman varmistaminen ensisijaisen tärkeää. Siksi on kysyttävä: Onko ongelman syynä rakennus – vai tapa, jolla se siivotaan?

Kuka maksaa hinnan halvasta siivouksesta?

Valitettavasti siivousta pidetään monissa hankinnoissa vain kulueränä, ja se kilpailutetaan lähes poikkeuksetta minimihinnan perusteella. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa halvimmat siivousratkaisut valitaan ilman, että niiden vaikutusta sisäilmaan tai terveyteen arvioidaan. Lyhyellä aikavälillä säästetään, mutta pitkällä tähtäimellä hinta on korkea:

❌ Kalliit remontit – jos sisäilmaongelmien todellinen syy jää huomioimatta, ongelmat toistuvat ja vaativat yhä uusia korjauksia.
❌ Sairauspoissaolot ja työtehon lasku – henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi kärsii, mikä maksaa työnantajille ja yhteiskunnalle.
❌ Korkea inhimillinen hinta – astmaatikot ja allergikot joutuvat kärsimään huonosta sisäilmasta ilman, että syytä todella poistetaan.

Kestävä siivous ja mittaaminen – parempi vaihtoehto remontille

Sisäilman laadun parantamiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on muutettava suhtautumista siivoukseen. Ratkaisu, joka parantaa sekä sisäilman laatua että vähentää kemiallista kuormitusta, on Tersano SAO (Stabilized Aqueous Ozone) – innovatiivinen siivousmenetelmä, joka korvaa perinteiset kemikaalit otsonivedellä.

✅ Neutraalisoi haitallisia VOC-yhdisteitä sen sijaan, että vahvistaisi niitä
✅ Estää lattiamateriaalien ja liimojen kemiallisen hajoamisen siivousaineiden vaikutuksesta
✅ Poistaa kemikaalit siivouksesta, parantaen ilmanlaatua ja työympäristöä
✅ Vähentää muovijätettä ja CO₂-päästöjä, tukien Agenda 2030 -tavoitteita
✅ Taloudellisesti kannattava – vähentää tulevien remonttien tarvetta

IoT-anturit – älykäs tapa varmistaa siivouksen vaikutus

Me AadoTechilla näemme IoT-antureiden tärkeänä osana sisäilman laadun varmistamista ja siivouksen tehostamista. Anturit mittaavat ilmanlaatua 24/7, jolloin siivoojilla ja tilaajilla on käytössään reaaliaikainen data siitä, miten siivous vaikuttaa ympäristöön.

📊 Reaaliaikaisen datan avulla voidaan saada kokonaiskuva ja ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin sisäilman parantamiseksi. Tämä auttaa ehkäisemään terveysongelmia, vähentämään sairauspoissaoloja ja ennen kaikkea estämään tarpeetonta kärsimystä – jota vääränlaisella siivouksella voidaan pahimmillaan aiheuttaa.

Remontointi ilman siivousmenetelmien analysointia voi tarkoittaa, että ongelmat palaavat. Siksi on tärkeää tarkastella koko sisäympäristöä, mukaan lukien sitä, miten siivous vaikuttaa ilmanlaatuun ja kuinka älyteknologia voi auttaa tekemään parempia päätöksiä.