Kestävä siivous: Ympäristö, terveys ja sosiaalinen vastuu Kestävät päätökset ammattimaisessa siivouksessa eivät rajoitu pelkästään CO₂-päästöjen tai muovin vähentämiseen. Kyse on kokonaisuudesta: työympäristöstä, elinkaarikustannuksista, oikeudenmukaisista toimitusketjuista ja osallistavasta käytöstä. Kolme usein unohdettua näkökulmaa 1. Sosiaalinen vastuu ja etiikka Oikeudenmukainen tuotanto: Onko laitteet valmistettu eettisissä olosuhteissa? Kestävyys: Voiko laitteet korjata, kierrättää ja käyttää pitkään vai edistävätkö ne kertakäyttöisyyttä? Globaalit työolosuhteet: Edistääkö teknologia turvallisia työolosuhteita maailmanlaajuisesti? 2. Osallistava työympäristö Kemikaalien vaikutus: Kemikaalien tuoksut, hiukkaset ja kosteustasapaino vaikuttavat sekä viihtyvyyteen että terveyteen. 3. Sisäilman laatu Altistuminen: Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa. Siivoustekniikat, jotka vaikuttavat VOC-tasoihin, levittävät hiukkasia tai aiheuttavat ilman kuivumista, voivat pitkällä aikavälillä v

En vägledning med fokus på miljö, hälsa och socialt ansvar Att fatta hållbara beslut inom professionell rengöring handlar om mer än att minska CO₂-utsläpp eller plastförbrukning. Det handlar om helheten: arbetsmiljö, livscykelkostnader, rättvisa leverantörsled och inkluderande användning. Här gör vi en öppen jämförelse av dagens främsta tekniker – både kemikaliefria alternativ och nyare lösningar – för att hjälpa dig fatta informerade beslut. Vi nämner Tersano vid namn (eftersom vi representerar dem), men presenterar övriga lösningar utan att ge dem marknadsföringsutrymme. Tre ofta förbisedda perspektiv 1. Socialt ansvar och etik Är utrustningen tillverkad under rättvisa förhållanden? Går det att reparera, återvinna och använda länge – eller uppmuntras slöseri? Främjar tekniken säkra arbetsförhållanden globalt? 2. Inkluderande arbetsmiljö Kemikaliedoft, partiklar och fuktbalans påverkar både trivsel och hälsa. 3. Inomhusluftens hälsa Vi tillbringar 90 % av vår tid inomhus. Städteknik s

Sisäilma ja Terveys: Kuinka Siivous ja Rakennusmateriaalit Vaikuttavat Suomessa Suomi tunnetaan puhtaasta ja raikkaasta sisäilmastaan. Kansainvälisissä mittauksissa sijoitumme usein korkealle ilmanlaadun suhteen, ja siihen meillä on syytä olla ylpeitä. Samalla näemme kuitenkin, että Suomi on yksi maailman johtavista astman ja allergioiden esiintymismaista. Tämä ristiriita herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, mitä sisätiloissamme – kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla – todella tapahtuu. Hyvistä ulkoisista olosuhteista huolimatta hengitystiesairauksiin liittyvät terveysongelmat lisääntyvät huolestuttavasti. Voivatko siivouskemikaalit, rakennusmateriaalit ja tapamme hallinnoida sisäympäristöjä olla osasyyllisiä tähän kehitykseen? Astma ja Allergiat Suomessa: Kasvava Haaste Viimeisen 30 vuoden aikana astman ja allergioiden esiintyvyys on kasvanut Suomessa merkittävästi. Tilastojen mukaan aikuisten astma lisääntyi 6,6 prosentista vuonna 1996 aina 10,9 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Aller

Inomhusluft och Hälsa: Hur Städning och Byggmaterial Samverkar i Finland Finland är känt för sin rena och friska inomhusluft. Vi rankas ofta högt i internationella mätningar gällande luftkvalitet, vilket ger oss anledning att vara stolta. Men samtidigt ser vi att Finland också är ett av de länder i världen med högst förekomst av astma och allergier. Denna motsättning väcker viktiga frågor om vad som egentligen pågår inomhus — i våra hem, skolor och arbetsplatser. Trots våra goda yttre förutsättningar ser vi en oroande ökning av hälsoproblem kopplade till luftvägarna. Kan städkemikalier, byggmaterial och vårt sätt att förvalta inomhusmiljön vara en bidragande faktor? Astma och allergier i Finland: En växande utmaning Under de senaste 30 åren har astma och allergier ökat markant i Finland. Statistiken visar att andelen vuxna med astma steg från 6,6 % år 1996 till 10,9 % år 2016. Allergier har följt en liknande trend — redan 2006 rapporterades att över en tredjedel av kvinnorna och över e

Se, minkä luulimme olevan poissa – palaa takaisin Kun uutiset PFAS-yhdisteistä viinissä levisivät, moni hätkähti. Mutta kyse ei ole vain siitä, mitä juomme – vaan paljon suuremmasta ilmiöstä: Se, minkä luulimme siivonneemme pois – palaa takaisin. PFAS on yksi useista pitkävaikutteisista kemikaaleista, joita ei koskaan olisi pitänyt päästää luontoon. Ne eivät hajoa, vaan leviävät ilmaan, maahan ja veteen – ja palaavat elimistöömme ruoan, juoman ja arjen kautta. PFAS viinissä – mitä sinun tulisi tietää Viini voi sisältää pieniä määriä PFAS-yhdisteitä ("ikuisuuskemikaaleja"), erityisesti ympäristösaasteiden tai tuotantoprosessin seurauksena. Mistä PFAS tulee? Saastunut maa tai kasteluvesi: Viinitarhat lähellä teollisuusalueita tai pelastuslaitosten harjoituskenttiä. Tuotantovälineet: Letkut, suodattimet tai pakkaukset, jotka sisältävät PFAS:ia. Ilmansaasteet: PFAS voi laskeutua ilmasta viinirypäleisiin. Terveysriskit? PFAS kertyy elimistöön ja voi heikentää immuunipuolustusta, vaikuttaa k

Det vi trodde var bortstädat – men som kommer tillbaka När nyheterna om PFAS i vin slog ner nyligen, reagerade många. Men det här handlar inte bara om vad vi dricker – utan om något större: Det vi trodde var bortstädat – kommer tillbaka. PFAS är ett av flera exempel på långlivade kemikalier som aldrig borde ha hamnat i naturen. De bryts inte ner, utan sprids i luft, jord och vatten – och återvänder till våra kroppar genom maten, drycken och vardagen. PFAS i vin: Vad du behöver veta Viner kan innehålla spår av PFAS (så kallade "evighetskemikalier"), främst från miljöföroreningar eller produktionen. Här är en snabb sammanfattning: Varifrån kommer PFAS? Förorenad mark/vatten: Vingårdar nära industrier eller brandövningsplatser kan ha PFAS i jord eller bevattningsvatten. Tillverkningsprocessen: PFAS-haltiga filter, slangar eller förpackningar kan avge små mängder. Luftburen förorening: PFAS-partiklar från fabriker kan sätta sig på druvor. Hälsorisker? PFAS ackumuleras i kroppen över tid oc